Espoon kuntavaaliehdokkaat haluavat edistää nuorten liikunta- ja urheiluharrastusta

Lehdistötiedote 3.4.2017 

Espoolaisten urheiluseurojen edunvalvontaryhmä tiedusteli kuntavaalien alle ehdokkaiden näkemyksiä Espoon kaupungin roolista liikunta- ja urheilupaikkojen rakentamisessa ja tavoitteellisesti harjoittelevien nuorten mahdollisuuksista yhdistää koulu ja urheiluharrastus. Espoolaiset liikunta- ja urheiluseurat liikuttavat viikoittain noin 40 000 espoolaista, pääasiassa lapsia ja nuoria. Huomioiden muut perheenjäsenet seurojen toiminta koskettaa noin 100 000 espoolaista. Kyselyyn vastasi 149 kuntavaaliehdokasta (20 % ehdokkaista) edustaen kaikkia poliittisia ryhmiä. Puoluetaustalla ei ollut merkittävää vaikutusta vastauksiin.

Alakoulu kaupunginosan liikunnalliseksi keskukseksi

Espoo koostuu useista kaupunginosista, joissa jokaisessa on alakoulu. 99 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntavaaliehdokkaista katsoi, että alakoulu pitäisi olla kunkin kaupunginosan toiminnan keskus. Koulun liikuntapaikat pitäisi olla tehokkaasti seurojen käytössä tarjoten alueen lapsille ja aikuisille harrastemahdollisuuksia koulupäivän ulkopuolella. Koulujen piha-alueet pitäisi toteuttaa siten että ne innostavat kuntalaisia omatoimiseen liikuntaan kuten pihakoris, pallottelu, luistelu, jääkiekko, lihaskunto jne.

Yläkoulut liikuntalähikouluiksi

Espoolaiset yläkoulut voivat opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti halutessaan ryhtyä liikuntalähikouluksi ensi syksynä. On arvioitu, että 1 000 espoolaista nuorta haluaisi osallistua lähiliikuntakoulutoimintaan. Tämä mahdollistaisi nuorelle koulun ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisen. Nuori voisi toteuttaa omassa lajissaan koulupäivän aikana yhden aamuharjoituksen ja yhden iltapäiväharjoituksen viikossa. Toinen harjoitus voisi olla liikunnanopettajien vetämä valinnainen Kasva urheilijaksi –kurssi, jossa kehitetään liikunnan yleistaitoja ja urheilijan elämäntapaa. Mikäli kaikki yläkoulut lähtevät mukaan, liikuntaseurat pystyvät järjestämään ammattitaitoiset valmentajat kuhunkin lajiin.

Yli puolet kuntavaaliehdokkaista katsoi, että kaikkien espoolaisten yläkoulujen pitäisi ryhtyä Vantaan mallin mukaisesti liikuntalähikouluiksi. 42 prosentin mielestä jokaisella alueella pitäisi olla ainakin yksi liikuntalähikoulu, jonne alueen urheilulliset nuoret voivat hakeutua. Helsingissä on toteutettu vastaava malli. Vain muutama ehdokas jättäisi päätäntävallan asiasta koulun rehtorille.

Kaupungin monitoimihalli Espooseen

Liikunta- ja urheilupaikkojen määrä ei ole pysynyt Espoon kaupungin kasvun tahdissa. Uimahalleja lukuun ottamatta Espoo ei ole rakentanut yhtään urheiluhallia sitten 1970-luvun alkupuolen. Seuroihin olisi enemmän tulijoita kuin voidaan salipulan takia ottaa. Harjoituspaikan pitäisi olla saavutettavissa julkisilla liikuntavälineillä. Kaupunki on käynnistänyt selvityksen kaupungin eri urheilupuistojen kehittämisestä. Tapiolan urheilupuistoon laaditaan osayleiskaava, joka toimii pohjana puiston kehittämiselle. Alueelle on suunniteltu jalkapallostadionia ja monitoimihallia useiden lajien käyttöön.

89 prosenttia kuntavaaliehdokkaista oli täysin ja jokseenkin samaa mieltä, että Espoon kaupungin tehtävä on rakennuttaa eri lajien käyttöön arkiharjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen monitoimihalli. Vain kaksi ehdokasta oli täysin eri mieltä ja viisi ehdokasta jokseenkin eri mieltä, loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Monitoimihallin sijainti jakoi mielipiteitä. Puolet tahtoi hallin nousevan Leppävaaran urheilupuistoon ja lähes yhtä monta vastaajaa Tapiolan urheilupuistoon. Muina kohteina pidettiin lähinnä Espoonlahtea, Matinkylää ja Espoon keskusta. Joka tapauksessa hallin pitäisi sijaita hyvien liikenneyhteysien varrella, mieluiten metroradan varrella. Hallin pitäisi palvella useita urheilulajeja niin laadukkaassa arkiharjoittelussa kuin urheilutapahtumien järjestämisessä.

Kaupunki ja seurat rahoittamaan halli-investointeja yhdessä

Kun Espoon kaupunki ei rakenna urheiluhalleja, seurat tai niiden muodostamat yhdistykset ovat joutuneet ottamaan riskin ja vastaamaan hallien rakentamisesta yksityisellä rahalla. Halli-investointi on useita miljoonia euroja. Useimmilla seuroilla tai lajeilla ei ole tähän taloudellisia mahdollisuutta eikä vapaaehtoisilla toimijoilla osaamista. Riskinotto yleishyödyllisinä yhdistyksinä ei ole edes seurojen tehtävä. Hallihankkeiden rahoituskustannukset nostavat salimaksuja ja sitä kautta lasten harrastuksen hintaa.

Lähes puolet kuntavaaliehdokkaista katsoi, että kaupungin pitäisi itse rakennuttaa urheilupuistoihin eri lajeille riittävät harjoitusolosuhteet. Toinen puolisko vastaajista piti parhaana mallina sitä, että seurat tai yksityiset yhtiöt rakennuttavat jatkossakin harjoitusolosuhteet ja kaupunki takaa lainat sekä sitoutuu ostamaan merkittävän osan harjoitusvuoroista seurojen ja koulujen käyttöön. Perusteluna nähtiin kaupungin tiukka talous ja homekoulujen saneerauksen priorisointi. Vain viisi vastaajaa katsoi, että yksityiset yhtiöt rakentaisivat harjoituspaikat ja vuokraisivat tiloja seuroille markkinahintaan.

Vuokratuen määrää halutaan kasvattaa

Kun Espoo ei ole rakentanut liikunta- ja urheilupaikkoja, kaupunki tukee seuroja yksityisiltä palveluntarjoajilta ostettujen sali-ja hallivuorojen kustannuksissa. Vuokra-avustusta on maksettu seuroille takautuvasti 25 - 30 % toteutuneista vuokrakustannuksista. Seurojen jäsen- ja harjoitusmäärien kasvaessa tuen suhteellinen osuus on kuitenkin pienentynyt, kun tukisumma ei ole euromääräisesti kasvanut harrastajamäärän kasvun suhteessa. Tilakustannukset nostavat perheiltä perittävien harrastusmaksujen hintaa.

Kuntavaaliehdokkaat haluavat nostaa seuroille maksettavan vuokratuen määrää. 57 % ehdokkaista katsoi, että vuokratuen pitäisi olla vähintään puolet seuran maksamista vuokrakustannuksista, 36 % vastaajista piti nykyistä 30 %:n tukitasoa hyvänä.

Urheilutapahtumat elävöittämään kaupunkikuvaa

Urheilutapahtumat vetävät puoleensa paitsi urheilijoiden läheisiä sekä tuhansia lajin ja urheilijan fanittajia myös kisaturisteja katsomoon. Ne tuovat kisajärjestäjille eli espoolaisille urheiluseuroille tuottoja oman toiminnan rahoittamiseen sekä espoolaisille hotelleille, ravintoloille, takseille ja lähikaupoille asiakkaita. Urheilutapahtumia ja turnauksia järjestetään lasten sarjoista aikuisiin, aina lajien ja eri ikäsarjojen paikallisturnauksista maailman cupeihin ja maailman mestaruuskisoihin asti. Urheilutapahtumat elävöittävät Espoon kaupunkikuvaa. Esimerkiksi Helsinki ja Tampere toimivat aktiivisesti urheilutapahtumien ja arvokisojen saamiseksi kaupunkiin.

Espoolaiset kuntavaaliehdokkaat ovat vahvasti samaa mieltä. 96 prosenttia heistä haluaa, että Espoon kaupunki toimii aktiivisesti seurojen kanssa kansainvälisten urheilutapahtumien saamiseksi Espooseen ja tarjoaa liikuntapaikkoja tapahtumien käyttöön ilmaiseksi tai vahvasti tuettuna.

Lisätietoja:

Kaisa Vikkula, Espoolaisten urheiluseurojen edunvalvontaryhmän puheenjohtaja, p. 040 548 3554