Espoolaisilla urheiluseuroilla on yhteinen ääni, seurat työstivät esityksen Espoon huippu-urheilustrategiaksi

Esitys Espoon huippu-urheilustrategiaksi on ensimmäinen espoolaisten urheiluseurojen yhteinen urheilupoliittinen näkemys. Se on myös ensimmäinen laatuaan koko Suomessa. Suomen Olympiakomitea on seurannut työn edistymistä ja haluaa edistää vastaavan työn käynnistämistä muissakin kaupungeissa, kertoi strategian työstäneen espoolaisten urheiluseurojen edunvalvontaryhmän puheenjohtajana toiminut Kaisa Vikkula seurakokouksessa. Espoolaiset urheiluseurat ovat vaikuttaneet laajasti strategian sisältöön. Pohjamateriaalina on käytetty ryhmän seuroille keväällä 2017 teettämää huippu-urheilukyselyä, mihin vastasi 40 seuraa. Lisäksi ryhmä järjesti espoolaisille seuroille huippu-urheilustrategiasta kaksi workshopia, mihin osallistui runsaat 50 henkilöä yli 30 seurasta.

Seurojen näkemyksen mukaan Espoon huippu-urheilustrategian tavoitteena pitäisi olla avoin ja pitkäjänteinen yhteistyö kaupungin ja espoolaisten huippu-urheiluseurojen kanssa. Näin espoolaiset urheilijalupaukset voivat toteuttaa urheilu-unelmansa, menestyä kansallisesti ja kansainvälisesti ja espoolaisten maajoukkueurheilijoiden ja arvokisamitalistien määrä kasvaa. Samalla espoolaiset lapset ja nuoret saavat esikuvia, jotka kannustavat liikkumaan ja omaksumaan terveellisen elämäntavan. Espoolaiset seurat voivat tehdä pitkäjänteistä ja tavoitteellista kasvatustyötä. Lisäksi espoolaiset pääsevät nauttimaan kotikaupungissaan moninaisista huipputason urheilutapahtumista, fanittamaan idoleitaan ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä. Urheilullisen menestyksen myötä espoolaiset viihtyvät ja ovat ylpeitä kotikaupungistaan.

Juniori-ikäluokissa espoolaiset seurat edustavat Suomen huippua, mutta aikuisissa menestys on ollut viime vuosina vähäisempää. Espoolaisissa urheiluseuroissa on vuosittain aikuisten sarjoissa SM-tasolla keskimäärin 123 yksilöurheilijaa ja 19 joukkuetta. Noin 80 espoolaisten seurojen urheilijaa pääsee Suomen maajoukkueeseen. SM-mitaleja Espooseen tulee noin 100 ja kansainvälisiä arvokisamitaleja noin 20 vuodessa. Junioreissa SM-tason urheilijoiden ja mitalien määrä on lähes tupla aikuisiin verrattuna, ja joukkueissa kolminkertainen.

Vuonna 2030 Espoossa on Suomen paras urheilijan polku

Urheiluseurojen tavoitteena on, että vuonna 20130 espoolaiset seurat ja urheilijat menestyvät aikuisten ylimmissä SM-sarjoissa ja kansainvälisesti ja sukupuolten välinen tasa-arvo urheilussa on toteutunut. Espoo on Suomen liikkuvin kaupunki. Urheilua arvostetaan Espoossa, ja huippu-urheilu ja liikunta ovat keskeinen osa Espoo-brändiä.

Vuonna 2030 Espoossa on Suomen paras urheilijan polku, minkä avulla yhä useammat juniorit jatkavat huippu-urheilu-uraansa aikuisten sarjoissa. Koululaiset ja opiskelijat pystyvät harjoittelemaan huippu-urheilijan tavoin yläkoulusta korkea-asteelle niin ettei koulu- tai opintomenestys kärsi ja aikaa jää myös nuoren elämään. Kuhunkin koulupiiriin nimetään yksi tai useampi ala- ja yläkoulu, joissa aamuharjoittelu on mahdollista. Yläkoulujen yhteisten viikkoharjoituskertojen määrää nostetaan. Lukioiden urheilulinjojen sisäänottoa kasvatetaan merkittävästi vastaamaan Espoon SM- ja maajoukkuetason urheilijoiden määrää ja niiden lajikirjoa laajennetaan vastaamaan espoolaisten huippuseurojen lajeja. Espoo maksaa aamuharjoitusten kulut (tilat ja valmentajat) koko kouluvuoden ajalta. Lukioiden urheilulinjojen opetus keskitetään Tapiolan ja Leppävaaran urheilupuistoihin. Urheiluakatemia toimii Espoossa ja tukee nuoria huippu-urheilijoita, jotta nuoret suorittavat urheilun lomassa tutkinnon ja hankkivat itselleen ammatin, johon siirtyvät urheilu-uran jälkeen.

Etenkin joukkuelajeissa tulisi kehittää tukea ja palveluita urheilijoille toisen asteen jälkeen sekä edistää opintojen ja urheilun yhdistämistä. Esimerkiksi Aalto Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen sisäänotossa voisi olla huippu-urheilijakiintiö, ja urheilijoille myönnettäisiin urheilijastatus (pidempi opiskeluaika ilman Kelan tukien menetystä). Kaupungin tuetut liikuntatilojen hinnat ja vuokratuki jatkuisivat yli 18-vuotiaille huippu-urheilijoille ja -joukkueille.

Lisäksi kaupunki tukisi huippu-urheilijoiden valmentajien osaamisen kehittämistä laajentamalla kaupungin koulutustuet ja stipendit kattamaan myös huippuvaiheen valmentajat ja tuomarit.

Investointeja urheilupaikkarakentamiseen

Uimahalleja lukuun ottamatta Espoo ei ole rakennuttanut 1970-luvun puolivälin jälkeen yhtään uutta urheiluhallia, vaikka kaupungin väkiluku on enemmän kuin tuplaantunut. Seurojen vision mukaan vuonna 2030 Espoossa on riittävät, laadukkaat ja kohtuuhintaiset harjoitusolosuhteet huippu-urheilijoille eri lajeissa.

Olosuhteiden parantamiseksi toteutetaan seuraavan 3-5 vuoden aikana kärkihankkeet, jotka ovat Matinkylän jääurheilukeskus, Tapiolan urheilupuiston jalkapallostadion, Leppävaaran Kameleonten (yleisurheilu, palloilu, telinevoimistelu) ja Tapiolan urheilupuiston monitoimihalli (voimistelu, palloilu, kansainvälisen tason tapahtumat). Näistä vain Tapiolan monitoimihalli on kaupungin oma hanke. Alueelliset urheilupuistot saadaan valmiiksi sisältäen useita eri lajeja ja painotuksia. Uudet hankkeet edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa. Kun urheiluseurat investoivat olosuhteisiin, kaupunki takaa tai myöntää niille lainoja, ja sitoutuu ostamaan harjoitusvuoroja. Tavoitteena on, että vuokratuen osuus nousee 50 %:iin seurojen käyttämien urheilupaikkojen vuokrakuluista.

Parantuneiden olosuhteiden myötä Espoossa järjestetään jatkossa kansainvälisiä arvokisoja ja isoja urheilutapahtumia yksin tai yhdessä Helsingin kanssa. Urheiluseurat saavat merkittävän osan tuloistaan pääsylippumyynnistä ja voivat taloudellisesti hyvin. Katsojat saavat elämyksiä ja nauttivat viihdyttävistä tapahtumista, yrittäjät saavat tuottoja urheilumatkailusta ja Espoo lisää vetovoimaisuuttaan.

Arvostusta urheilijoille ja kumppanuuksia huippuseurojen kanssa

Espoon huippu-urheilustrategian keskiössä on urheilija ja hänen kasvamisensa huippu-urheilijaksi. Menestyneet espoolaiset urheilijat palkitaan vuosittain Espoon urheilugaalassa.

Pitkäjänteinen kasvattajatyö tehdään espoolaisissa urheiluseuroissa. Espoon kaupunki solmii nelivuotisia kumppanuussopimuksia niiden seurojen kanssa, joiden urheilullinen menestys on edellisellä kaudella ollut lajissaan Suomen tai kansainvälistä huippua ja seuralla on Olympiakomitean tai lajiliiton auditoima valmennusjärjestelmä. Kaupunki kohdistaa selkeää tukea kuten markkinointitukea nimettäville huippuseuroille ja osoittaa liikuntatilat niiden käyttöön aamu- ja iltapäiväharjoituksia varten.

Kaupunki ja seurat aktivoivat yhdessä espoolaisia yrityksiä mukaan yhteiskuntavastuuseen ja kumppaneiksi seuroille esimerkiksi urheilupuistokohtaisesti.

Espoolaisten urheiluseurojen yhteisen edunvalvontaryhmän jäseninä ovat vuonna 2018 toimineet Kaisa Vikkula, puheenjohtaja, (Olarin Voimistelijat), Kimmo Oila (Espoon Tapiot, yleisurheilu), Emmi Eteläsalo - Holmberg (Espoon Pesis), Elina Wanne (Esbo Skytteförening, ammunta), Hexi Arteva (Esport Honka, salibandy ja jalkapallo), Anne Eklund (Tapiolan Honka, koripallo) ja Niko Merikanto (Blues jr, jääkiekko).

Ryhmä kävi luovuttamassa esityksensä Espoon huippu-urheilustrategiaksi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle, esitteli sen liikunta- ja nuorisolautakunnalle ja tänään espoolaisille seuroille. Espoolaisilla urheiluseuroilla on merkittävä rooli espoolaisten hyvinvoinnissa. Ne liikuttavat säännöllisesti yli 40 000 espoolaista.