Voimistelussa ei ole lajikulttuuriongelmaa, jokaisella on oikeus turvalliseen ympäristöön

Voimisteluliiton teettämän lajikulttuuritutkimuksen mukaan valmennustoimintaan osallistuvat lapset ja nuoret ovat motivoituneita ja voivat yleisesti hyvin, paremmin kuin keskimäärin ikätoverinsa. 95 prosenttia vastanneista suosittelisi voimistelua harrastukseksi kavereillensa, kertoi Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula Seinäjoella pidetylle kevätkokoukselle.

Valmentajat saavat kilpavoimistelijoilta kiitettävää palautetta. Voimistelijat kuvaavat valmentajiaan useimmiten sanoilla ystävällinen, positiivinen ja kannustava. Valmentaja koetaan myös vaativaksi, mutta samalla hän auttaa kehittämään taitoja ja saa aikaan tuloksia.

Voimistelijoilla on hyvä motivaatio harjoitella ja ylittää itsensä, he nauttivat harjoittelusta ja kokevat olevansa osa valmennusryhmää. 9 prosenttia koki kuitenkin saavansa valmentajalta harvoin tai ei lainkaan kannustusta ja arvostusta ja 12 % koki, ettei saanut riittävästi yksilöllistä huomiota ja valmennusta.

Koulututkimuksen mukaan yläkouluikäisistä lapsista 24 prosenttia on vähintään joskus kokenut kiusaamista, kun voimistelun parissa kiusaamista kokeneita lapsia on 6 prosenttia. Vastaajien mukaan kiusaaminen tapahtuu lähinnä voimistelijoiden kesken tai tapahtuu voimistelun ulkopuolisen tahon aiheuttamana esimerkiksi somessa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ettei joukkuevoimistelussa tai koko voimistelun kentässä ole lajikulttuuriongelmaa. Meillä on kuitenkin eri lajeissa yksittäisiä valmentajia, joiden käyttäytymisessä on parannettavaa. Pari prosenttia voimistelijoista kokee jatkuvasti valmentajan epäasiallista käytöstä, lähinnä huutamista, suosimista tai syrjimistä sekä pelon kulttuuria, minkä takia voimistelija ei uskalla sanoa mielipidettään. 17 % vastaajista ei uskalla kertoa valmentajalle eriävää mielipidettään, koska pelkää sen vaikuttavan negatiivisesti voimistelu-uraansa. Tähän ja voimistelijoiden keskinäiseen käyttäytymiseen meidän on yhdessä puututtava. Jokaisella voimistelijalla on oikeus fyysisesti ja henkisesti turvalliseen voimisteluympäristöön. Tutkimuksessa nousi myös esille tarve avoimuuteen ja parempaan viestintään valmentajien, vanhempien ja voimistelijoiden kesken.

Voimisteluliiton Taloustutkimuksella teettämän laajaan voimistelukulttuuritutkimukseen vastasi 1651 12-vuotta täyttänyttä lisenssivoimistelijaa tai näiden vanhempaa eli 37 % kohderyhmästä. Tutkimus tehtiin verkkokyselytutkimuksena vuodenvaihteessa 2018-2019.

Voimisteluliitto pyrkii kitkemään epäasiallista käyttäytymistä pois voimistelutoiminnasta monin eri tavoin. Tärkeintä on luottamuksellisen, avoimen ilmapiirin luominen seurassa ja 0-toleranssi epäasialliselle käytökselle. Koulutuksen avulla autetaan voimistelijoita, valmentajia ja seuratoimijoita tunnistamaan epäasiallinen käytös ja tukemaan hiljaa epäasiallista käytöstä sivusta seuranneita ryhtymään puolustamaan uhria. Viestintää aiheesta ja uhreille tarkoitetusta Et ole yksin -palvelusta lisätään. Seuroja ohjeistetaan laatimaan omat toimintaohjeensa ja prosessinsa mahdollisten epäasiallista käytöstä sisältävien tapausten käsittelyyn. Voimisteluliitto lisää vastuullisuusasioiden käsittelyä sekä viestintä-, vuorovaikutus- ja pedagogisten taitojen kehittämistä valmentajakoulutuksissaan. Lasten voimistelun laatukriteerit päivitetään.

- Pidän tärkeänä, että tulevaisuudessa valmentajalisenssin vaatimuksena on suoritettu kurssi liiton eettisestä ohjelmasta ja vastuullisuuskysymyksistä. Seurantatutkimuksen kautta näemme, miten nyt käynnistetyt toimenpiteet vaikuttavat voimistelijoiden kokeman epäasiallisen käytöksen määrään, toteaa Kaisa Vikkula.

Tavoitteenamme on:

-        Turvallinen voimisteluympäristö ja vahva, suomalaisiin eettisiin arvoihin nojaava lajikulttuuri.

-        Laadukas, innostava ja yksilön tavoitteet huomioiva valmennus.

-        Terveet, motivoituneet ja hyvin voivat voimistelijat.

-        Urheilullinen menestys.